Konserni

Konserneja on pidetty yleisesti verotuskäytännössä elinkeinoverolain mukaan verotettavina. Vanhojen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisujen mukaan kiinteistöliiketoimintaa harjoittavien konsernien verotuksen on katsottu olleen EVL-tulolähteessä verotettavia yhtiöitä kuten KHO:n ratkaisuissa KHO 2014:36 sekä KHO 2012:73.

Seuraavassa korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö (VOVA) esitti alakonsernin emoyhtiön olevan pääomasijoitustoimintaa harjoittava yhtiö mainitun yhtiön emoyhtiön listalleottoesitteen perusteella.

KHO:n julkaisematon päätös vuodelta 2016

Tapauksessa oli kysymys Konserniyhtiö Oyj:n omistaman B Oy:n omistamien osakkeiden E1 ja E2 myymisen verovapaudesta EVL 6b §:n mukaan. Aiemmissa verovalitusasteissa Yhtiö oli vuoroin voittanut ja vuoroin hävinnyt juttunsa.

Kyse oli siitä, voitiinko pelkästään konserniyhtiön tytäryhtiön katsoa harjoittaneen pääomasijoitustoimintaa vai olivatko luovutetut osakkeet EVL 6b §:n mukaan verovapaasti luovutettaviksi tilanteessa, jossa Emoyhtiön osakeantiesitteessä ja sitä seuranneessa toimintakertomuksessa oli esitetty Yhtiöön sijoittamisen ja konsernin toimialaan ja markkinoihin liittyvä tietoa riskitekijöistä.

Asian käsittely

Konserniverokeskus oli antanut asiassa kielteisien ennakkotiedon, jonka mukaan suunniteltu osakekaupasta saatu tulo olisi verollista tuloa. Luovuttavan yhtiö katsottiin pääomasijoitustoimintaa harjoittavaksi osakeyhtiöksi.

Verokiistan kohteena olevat luovutukset tapahtuivat vuonna 2011.

Yhtiö vaati säännönmukaisessa verotuksessa ennakkotiedosta poiketen tapahtuneiden osakeluovutuksen katsomista käyttöomaisuusosakkeen verovapaaksi luovutukseksi. Verohallinto toimitti verotuksen ennakkotiedon mukaan.

Yhtiö valitti verotuksen oikaisulautakunnalle, joka hyväksyi Yhtiön oikaisuvaatimuksen. VOVA valitti asiasta Helsingin HAO:een, joka hyväksyi VOVA:n vaatimuksen siitä, että osakkeiden luovuttaja tuli katsoa pääomasijoitusliiketoimintaa harjoittavaksi osakeyhtiöksi.

Tausta

Emoyhtiön A Oyj:n toiminta on ollut samanlaista kuin sen täysin omistaman tytäryhtiön B Oy:n toiminta. A Oyj harjoittaa liiketoimintaa julkisesti noteerattuna konserniyhtiönä. A Oyj:n merkittävin omaisuuserä oli puunjalostustoimintaa harjoittavan B Oy:n osakkeet, jotka se on omistanut vuodesta 2006 lukien. B Oy on vuoden 2010 lopussa muodostanut 51 prosenttia konsernin varoista ja 34 prosenttia liikevaihdosta.

Vuoden 2011 osakeluovutusten jälkeen B Oy on muodostanut käytännössä yhtiön varallisuuden. A Oyj:llä ei ollut aikomusta luopua B Oy:n osakekannasta vuonna 2010 osakeantiesitteessä ilmoitetusta huolimatta.

A Oyj on ollut pääosakkaana B Oy:ssä ja E-yhtiöissä (tytäryhtiönsä C Oy:n kanssa). A Oyj on myös ollut toinen D Oy:n pääosakkaista.

Yhtiön kanta

B Oy:n esittämän mukaan A Oyj:tä, eikä B Oy:tä ole pidettävä pääomasijoitustoimintaa harjoittavina yhtiöinä. Aloite osakeluovutuksille oli tullut ulkopuoliselta taholta. Pääomasijoittamista harjoittava yhtiö ei sen sijaan ole pysyvä omistaja. Pääomasijoittaja pyrkii irtautumaan hankkimastaan yhtiöstä tietyn ennalta sovitun määräajan kuluessa. Osakeluovutuksille on ollut aidot liiketaloudelliset syyt. E-yhtiöiden osakkeiden luovutuksen motiivina on ollut tappiollisen toiminnan sekä A Oyj:n kassavarojen huomattavan vähenemisen poistaminen A Oyj:n oltua haastavassa taloudellisessa asemassa vuosien 2008 ja 2009 taloudellisen kriisin seurauksena.

D Oy:n osakkeiden myynnin motiivina oli ollut pyrkimys vahvistaa D Oy:n strategista asemaa voimakkaan ja vaikutusvaltaisen teollisen kumppanin eli G Oy:n avulla. On myös otettava huomioon, että A-konserni edelleen omistaa 47,4 prosenttia D Oy:n osakkeista. Kaikista myydyistä osakkeista saadut varat sijoitettiin uudelleen konsernin jäljelle jääneisiin liiketoimintoihin.

A Oyj:n ja sen konsernin tuotot ovat kertyneet pääasiassa konsernin kaupallisesta liiketoiminnasta, eikä osakkeiden myynnistä. Pääomasijoittamisessa olennaista on arvonnousu, eikä mainittua toimintaa harjoittava yhtiö saa yleensä sijoitukselleen tuottoa ennen hankitun yhtiön myyntiä.

Kyseessä on teollisuuskonserni, jolla on normaali strategia kasvaa sekä orgaanisen kehityksen että yritysostojen kautta.

Asiassa tulee ottaa huomioon tosiasiallinen toiminta koko sen toiminnan ajalta. Vuoden 2010 lopussa annettu osakeantiesite ja sitä seurannut vuoden 2010 toimintakertomus on annettu erityisolosuhteissa. Käytetty sanamuoto on ollut perusteltu, koska yhtiö on ollut julkisesti noteerattu yhtiö, jolla on ollut lakiin perustuva velvoite raportoida osakkeenomistajilleen kussakin tilanteessa. Erityisolosuhteissa annettu yksittäinen lausuma ei osoita yhtiön todellista toimintapyrkimystä vuonna 2011.

KHO:n ratkaisu

Yhtiö vaati osakeluovutusten katsomista EVL 6b §:n mukaan verovapaiksi luovutuksiksi, ja ettei yhtiötä ole pidettävä pääomasijoitustoimintaa harjoittavana yhtiönä.

KHO hyväksyi Yhtiön valituksen perustellen päätöstään muun muassa sillä, että konsernin emoyhtiön A Oyj:n toiminta ei täyttänyt pääomasijoitustoiminnalle tyypillisiä tunnusmerkkejä (ammattimaiset pääomasijoitusorganisaatiot, varojen sijoitus julkisesti noteeraamattomiin yhtiöihin, ei pysyvää omistusta, irtautuu sovitun määräajan jälkeen sijoituksesta, vähemmistöomistusosuus, ei tuottoa ennen exitiä, arvonnousu realisoituu osakkeiden luovutuksessa, konsernin tytäryhtiö ei yksistään ole pääomasijoitustoimintaa harjoittava yhtiö). Tämän johdosta myöskään tytäryhtiötä B Oy:tä ei voitu katsoa pääomasijoitustoimintaa harjoittavaksi yhtiöksi.

Takaisin ylös

KVL 19/2012

A Oy toimi viestintäalan konsernin emoyhtiönä. Yhtiöllä oli kymmeniä tuhansia osakkaita, suurin osakkeenomistaja omisti alle seitsemän prosenttia yhtiön osakkeista. A Oy:llä oli neljä tytäryhtiötä ja yhtiö omisti osuudet viidestä osakkuusyhtiöstä. A Oy oli siirtänyt vuonna 2007 operatiivisen toimintansa B Oy:öön, jonka osakkeista se omisti noin 30 prosenttia. A Oy oli B Oy:n suurin osakkeenomistaja.

A Oy:n palveluksessa oli kaksi henkilöä, toimitusjohtaja ja talouspäällikkö, jotka olivat osallistuneet B Oy:n päätöksentekoon hallituksen jäseninä. A Oy:n toimitusjohtaja oli B Oy:n hallituksen puheenjohtaja.

A Oy:n tytäryhtiöistä C Oy tuotti B Oy:lle tämän yleisölle tarjoamia palveluita. Suunnittelu-, tutkimus- sekä kehityspalveluita tarjoavan tytäryhtiön D Oy:n liikevaihdosta noin 30 prosenttia koostui B Oy:lle myydyistä palveluista. A Oy vuokrasi B Oy:lle neljää omistamaansa toimialakiinteistöä.

Kun otettiin huomioon A Oy:n tytär- ja osakkuusyhtiöiden edellä esitetyllä tavalla muodostama viestintäalan yrityskokonaisuus, oli B Oy:n osakkeita näissä olosuhteissa pidettävä A Oy:n pysyvässä käytössä olevana käyttöomaisuutena.

A Oy:n luovuttaessa B Oy:n osakkeita luovutushinta oli elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 §:n ja 6 b §:n mukaisesti verovapaata tuloa edellyttäen, että luovutettavat osakkeet kuuluivat vähintään vuoden ajan omistettuihin osakkeisiin. Ennakkoratkaisu vuosille 2012 ja 2013.

Takaisin ylös