Luovutettavien osakkeiden omistusosuus ja -aika

EVL 6b §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan käyttöomaisuusosakkeiden verovapaan luovutuksen edellytyksenä on, että luovuttava yhteisö on omistanut luovutettavat osakkeet yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan ajanjaksona, joka on päättynyt enintään vuotta ennen luovutusta, vähintään 10 prosentin osuuden luovutettavan yhtiön osakepääomasta ja luovutettavat osakkeet kuuluvat näin omistettuihin osakkeisiin.

Verovapauden edellytyksenä on, että luovuttava yhteisö on omistanut vähintään 10 prosenttia luovutettavan yhtiön osakepääomasta. Vähintään 10 prosentin äänivaltaosuuden omistaminen ei siten yksin oikeuta verovapauteen, vaan ratkaisevaa on omistusosuus osakepääomasta. Tulkintatilanne voi muodostua silloin, jos yhtiössä on esimerkiksi kaksi osakesarjaa, joista toinen antaa suuremman äänivallan kuin toinen osakesarja. Osakepääoman omistusosuus ratkaisee, joten esimerkiksi osinko-oikeutta koskeva osakesarjan omistus on ratkaisevaa. Omistusosuus lasketaan verovelvolliskohtaisesti, eikä koko konsernin yhteenlasketulla omistuksella ole siten merkitystä.

Kymmenen prosentin omistusosuuden lisäksi luovutusvoiton verovapauden edellytyksenä on, että luovutuksen kohteena olevat osakkeet on omistettu yhtäjaksoisesti vähintään yhden vuoden ajan ennen luovutusta. Omistuksen tulee kestää yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan. Lainkohdasta seuraa, että verovelvollinen ei voi luovuttaa osakkeita verovapaasti, jos ne on omistettu alle vuoden, vaikka hän olisi omistanut samat osakkeet joskus aikaisemmin yli vuoden ajan.

Omistusaikarajoituksen säätämisen tarkoitus on ollut estää nopealiikkeiset verosuunnittelutoimenpiteet. Käytännössä osakkeiden tulee olla hankittu pitkäaikaista ja pysyväisluonteista omistusta varten.

Tutustu tästä aihealueisiin:

Luovutusvoiton verovapauden edellytykset

Jotta luovutusvoitto olisi verovapaa, tulee luovutettavien osakkeiden kuulua vähintään yhden vuoden ajan omistettuihin osakkeisiin. Jos verovelvollinen on esimerkiksi omistanut 9 prosenttia kohdeyhtiön osakepääomasta ja hankkii yhden prosentin lisäosuuden, koko 10 prosentin osakeosuus voidaan luovuttaa verovapaasti vasta sen jälkeen, kun on kulunut vuosi mainitun yhden prosentin lisäosuuden hankinnasta.

Luovutusvoiton verovapauden edellytyksenä ei kuitenkaan ole, että kerralla luovutettavat osakkeet muodostavat vähintään 10 prosenttia kohdeyhtiön osakepääomasta, vaan osakkeita voidaan myydä useammassa pienemmässä erässä. Jos omistusosuus luovutuksen johdosta laskee alle 10 prosentin, jäljelle jääneet osakkeetkin ovat verovapaasti luovutettavissa vielä vuoden ajan siitä, kun omistusosuus on laskenut alle 10 prosentin rajan.

Esimerkki:

Osakkeet on hankittu 1.11.2012 ja omistusosuus on 20 prosenttia osake-pääomasta. Ensimmäinen myynti on tapahtunut 1.10.2015, jolloin myytiin 15 prosenttia osakepääomasta. Loppuosa 5 prosenttia myytiin 1.7.2016. Loppuosan myynti on vielä verovapaata.

Osakkeiden omistusaikaa laskettaessa lähtökohtana on, että omistus alkaa ja päättyy silloin, kun molempia sopimusosapuolia sitova luovutussopimus on tehty. Perustettavan yhtiön osalta osakkeiden omistusaika alkaa siitä, kun osakkeet on merkitty.

Osakkeiden omistuksen aikarajaa laskettaessa otetaan arvo-osuuksien osalta huomioon EVL 14 §:n 3 momentti, jonka mukaan arvo-osuuksien hankintamenoa määritettäessä arvo-osuudet katsotaan luovutetuiksi siinä järjestyksessä, jossa ne on hankittu, ellei verovelvollinen muuta näytä (ns. fifo-periaate).

Osakkeiden luovutustilanteita edeltää usein jokin yritysjärjestely. Verohallinnon käsityksen mukaan sulautumis- ja jakautumistilanteissa (EVL 52 §) myöhemmin luovutettavien EVL 6.1 §:n 1 kohdassa tarkoitettujen käyttöomaisuusosakkeiden omistusaika lasketaan omaisuuden saannosta ennen yllä mainittuja järjestelyjä edellyttäen, että yritysjärjestelyille lainkohdissa asetetut edellytykset täyttyvät. Tällaisissa tilanteissa on syytä hakea kirjallinen ennakkoratkaisu Verohallinnolta.

Sen sijaan liiketoimintasiirron (EVL 52d §) yhteydessä ja purkautumistilanteissa vastaanotettujen osakkeiden omistusaika lasketaan järjestelyn yhteydessä tapahtuneesta saannosta. Vastaavasti osakevaihdon (EVL 52f §) yhteydessä saatujen osakkeiden omistusaika lasketaan siitä, kun osakevaihto on tehty.

Tuloverolain 24 §:n mukaisissa toiminnan muutostilanteissa katsotaan toimintamuodon muutoksessa saadut, verovelvollisen aikaisempaa osuutta vastaavat uuden osakeyhtiön osakkeet hankituiksi silloin, kun verovelvollinen oli saanut tai hankkinut osuutensa yhtiössä ennen muodonmuutosta. Jos kommandiittiyhtiö on muutettu osakeyhtiöksi, katsotaan uuden osakeyhtiön osakkeet omistetuiksi siitä lähtien, kun osakas hankki osuutensa kommandiittiyhtiössä.

KVL 50/2005 (ei muutosta KHO 30.1.2006 T 155)

A Oy, B Oy ja C Oy aikoivat sulautua D Oy:öön. Sulautuvista yhtiöstä B Oy ja C Oy oli muutettu kommandiittiyhtiöistä osakeyhtiöiksi ennen sulautumisia.

Jos osakeyhtiömuotoiset osakkaat luovuttivat sulautumisvastikkeena saamiaan vastaanottavan D Oy:n osakkeita, EVL 6b §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu yhden vuoden omistusaika laskettiin siitä hetkestä alkaen, jolloin sulautu-van yhtiön osakkeet oli hankittu. Jos sulautuva yhtiö oli muutettu kommandiittiyhtiöstä osakeyhtiöksi tuloverolain 24 §:ssä säädetyllä tavalla, omistusaika laskettiin kommandiittiyhtiön yhtiöosuuden hankinnasta. Ennakkoratkaisu vuosille 2005 ja 2006.

Huomioitava kuitenkin on, että jos yhtiö muutetaan osakeyhtiöksi juuri ennen osakkeiden luovutusta, verotukseen saatetaan puuttua veron kiertämistä koskevalla VML 28 §:llä.

Tilannetta, jossa henkilöyhtiö muutetaan osakeyhtiöksi juuri ennen osakkeiden luovutusta, voidaan verotuksessa arvioida veronkierroksi. Tällöin tulee selvittäväksi, onko toimintamuodon muutoksen ainoa tarkoitus ollut saada myyntivoitto verovapaana osakeluovutuksen muodossa. Liiketaloudelliset syyt katsotaan yleisesti riittäviksi perusteluiksi.

Takaisin ylös

Minkälaisen yhtiön osakkeet kelpaavat?

EVL 6b §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan osakkeet ovat verovapaasti luovutettavia, jos luovutuksen kohteena oleva yhtiö on

  • suomalainen tai
  • sellainen yhtiö, jota tarkoitetaan Euroopan yhteisöjen neuvoston eri jäsenvaltioissa sijaitseviin emo- ja tytäryhtiöihin sovellettavasta yhteisestä verotusjärjestelmästä antaman direktiivin 2 artiklassa, taikka
  • yhtiön asuinvaltion ja Suomen välillä on verovuonna voimassa kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskeva sopimus, jota sovelletaan yhtiön jakamaan osinkoon.

Jos kohdeyhtiö on muu kuin kotimainen yhtiö tai EVL 6b §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettu direktiiviyhtiö tai verosopimusvaltioyhtiö, kohdeyhtiön osakkeiden luovutukset ovat täysimääräisesti veronalaista tuloa.

Katso myös kohta Ulkomaalaiset kohdeosakkeet.

Takaisin ylös

Kohdeyhtiön toiminnan luonne

Luovutuksen kohteena olevien kohdeyhtiön osakkeiden tulee olla elinkeinoverolain mukaan verotettavia.

Lisäksi EVL 6b §:n 2 momentin 2 kohdasta seuraa, että verovapautta koskevia säännöksiä ei sovelleta, jos luovutettavat osakkeet ovat kiinteistö- tai asunto-osakeyhtiön osakkeita tai sellaisen osakeyhtiön osakkeita, jonka toiminta tosiasiallisesti käsittää pääasiallisesti kiinteistöjen omistamista tai hallintaa. Hallituksen esityksen mukaan viimeksi mainittuna yhtiönä pidettäisiin esimerkiksi konsernin kiinteistöjen hallintaan keskittynyttä yhtiötä. Lainkohdassa tarkoitettujen kiinteistötoimintaan keskittyvien osakeyhtiöiden osakkeita ei näin ollen voida milloinkaan luovuttaa verovapaasti. Toisaalta kyseisten yhtiöiden luovutustappiot ovat vähennyskelpoisia.

Se, milloin yhtiön tosiasiallinen toiminta käsittää pääasiallisesti kiinteistöjen omistamista tai hallintaa, ratkaistaan toiminnan kokonaisarvioinnin perusteella. Huomioon otetaan tällöin esimerkiksi kiinteistöomaisuuden ja muun omaisuuden arvojen keskinäinen suhde. Merkitystä voidaan antaa myös kiinteistöistä saatavien tulojen osuudelle yhtiön liikevaihdosta tai yhtiön työntekijöiden määrälle.

KVL 24/2010 (ei muutosta KHO 23.2.2011 T 450)

A Oy omisti X Corp.:n, jonka kotipaikka oli Brittiläisillä Neitsytsaarilla. X Corp. oli verotettu A Oy:n väliyhteisönä. X Corp. aikoi myydä omistamansa kyproslaisten yhtiöiden B Ltd:n, C Ltd:n ja D Ltd:n osakekannat.

X Corp.:iin oli sovellettava elinkeinotulon verottamisesta annetun lain säännöksiä, kun määritettiin sitä tuloa, joka A Oy:n verotuksessa oli katsottava väliyhteisölaissa tarkoitetuksi osuudeksi ulkomaisen väliyhteisön tuloon. X Corp.:n luovuttaessa B Ltd:n, C Ltd:n ja D Ltd:n osakkeet luovutuksiin sovellettiin siten elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6b §:n säännöksiä. Osakkeiden luovutusta voitiin A Oy:n väliyhteisötuloa laskettaessa pitää elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 §:n 1 momentin sekä 6b §:n mukaisesti verovapaana luovutuksena, mikäli näissä lainkohdissa tarkoitetut edellytykset täyttyvät.

D Ltd oli holdingyhtiö, joka omisti kahdeksan kiinteistöyhtiötä eikä yhtiöllä ollut muuta toimintaa. D Ltd:tä pidettiin elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6b §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna osakeyhtiönä, jonka toiminta tosiasiallisesti käsitti pääasiallisesti kiinteistöjen omistamista tai hallintaa. D Ltd:n osakkeita ei sen vuoksi katsottu verovapaasti luovutettaviksi osakkeiksi A Oy:n väliyhteisötuloa laskettaessa. Ennakkoratkaisu vuosille 2010 ja 2011.

Keskusverolautakunnan antaman ennakkoratkaisun mukaan yhtiön luonne ei muutu välittömästi kiinteistöyhtiöksi, jos se on aikaisemmin harjoittanut liiketoimintaa. Tällaisen yhtiön osakkeet ovat siten verovapaasti luovutettavissa, mikäli EVL 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa ja EVL 6b §:ssä säädetyt muut edellytykset täyttyvät.

KVL 63/2004

A Oy oli konserniin kuuluva energiayhtiö, joka tuotti sähkö- ja lämpöenergiaa osakkailleen. Yhtiö oli vuoteen 2003 saakka harjoittanut elinkeinotoimintaa useiden vuosien ajan. A Oy oli asetettu selvitystilaan marraskuussa 2003. Joulukuussa 2003 A Oy oli myynyt omistamansa koneet ja laitteet, vaihto-omaisuuden, omistamansa osakkeet sekä muun omaisuuden. Myynnin jälkeen A Oy:n omistuksessa ei olut juuri muuta kuin kiinteistö ja rahavaroja. Kun otettiin huomioon selvitystilan alkamisesta kulunut lyhyehkö aika, ei liiketoiminnan lopettamiseen liittyvien realisointitoimenpiteiden katsottu muuttaneen yhtiön toiminnan tosiasiallista luonnetta kiinteistöjen omistamiseksi tai hallinnaksi. Näissä olosuhteissa A Oy:tä ei ollut pidettävä sellaisena elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6b §:n 2 momentissa 2 kohdassa (30.7.2004/717) tarkoitettuna yhtiönä, jonka toiminta tosiasiallisesti käsittää pääasiallisesti kiinteistöjen omistamista tai hallintaa. Ennakkoratkaisu vuodelle 2004.

Kiinteistöyhtiöiden jättäminen verovapauden ulkopuolelle saattaa johtaa rajanveto-ongelmiin esimerkiksi silloin, jos myytävässä kohdeyhtiössä on kiinteistö, mutta kiinteistön lisäksi muutakin toimintaa ja omaisuutta. Ongelmallisia voivat myös olla tilanteet, joissa kiinteä omaisuus on sijoitettu kohdeyhtiön tytäryhtiöön tai tämän tytäryhtiöön. Osakeyhtiöllä tai osuuskunnalla saattaa lisäksi olla omistuksessaan arvokas kiinteistö, mutta omistus ei muodosta yrityksen toiminnasta kiinteistöomistusta. Ratkaisu rajatilanteissa kiteytyy käsitteiden ”tosiasiallisesti” ja ”pääasiallisesti” määrittelyyn, joka jäänee suuressa määrin oikeuskäytännön tehtäväksi.

Kirjoittajien käsityksen mukaan kohdeyhtiön sijaintivaltion sisäiselle lainsäädännölle tulee antaa merkitystä. On todennäköistä, että tulolähdejakoa tarkoittavaa oikeustilaa ei ole olemassa muualla kuin Suomessa.

Takaisin ylös